Talouskriisi ei helpota: kuubalaisten elämä koko ajan vaikeampaa
Kuubalaisten toiveet elämän helpottumisesta tänä vuonna ovat haihtumassa lopullisesti ilmaan.
Kuuban ennestäänkin vaikea tilanne näyttää vain pahentuneen tänä vuonna. Sähkökatkot ovat yhä pidempiä ja säännöllisempiä, peruspalvelut takkuavat ja ruokaa tuotetaan entistäkin vähemmän.
Kuubaa on riippuvainen tuontielintarvikkeista, joiden hinnat maailmanmarkkinoilla ovat alttiita nopeillekin vaihteluille. Säännöstelykortilla kansalaisille myytävät elintarvikkeet ovat jo kokonaan tuontitavaraa. Jopa sokeria tuodaan ulkomailta, vaikka aiemmin Kuuba tunnettiin suurena sokerintuottajana.
Kuuban valtio elää tällä hetkellä käytännössä kädestä suuhun sen mukaan, paljonko käyttötilillä on kulloinkin rahaa. Suuri osa maahan esim. matkailijoiden mukana tulevasta ulkomaanvaluutasta ei koskaan päädy valtion käsiin, kun rahanvaihto tapahtuu epävirallisilla markkinoilla.
Jo ennestään niukkoja säännöstelyannoksia on jouduttu pienentämään, kun hallituksen rahakirstu ammottaa tyhjyyttään, eikä luottoja ole pakotteiden vuoksi mahdollista saada. Säännöstelykortilla myytävää ruokaöljyä tai kahvia ei pystytä tällä hetkellä kansalaisille takaamaan lainkaan. Päivittäinen leipäannos pienennettiin syyskuussa 60 grammaan. Tämä johtuu hallituksen mukaan siitä, ettei sillä ole rahoitusta vehnäjauhojen ostamiseen. Vehnäjauhojen puutetta paikataan jatkamalla taikinaa maniokkijauholla.
Maataloustoreilla ja yksityisyrityksissä myytävät elintarvikkeet ovat suurelle osalle väestöstä liian kalliita. Inflaatio on laukannut huippuvauhtia ja ostovoima romahtanut sen jälkeen, kun hallitus toteutti epäonnistuneen rahauudistuksen, jossa Kuuban pesosta (CUP) tehtiin ainoa kansallinen valuutta ja ns. vaihdettavasta pesosta (CUC) luovuttiin.
Kuuban työ- ja sosiaaliturvaministeriön lokakuussa ilmoittamien lukujen mukaan eläkeläisistä 40 prosenttia saa 1 528 peson minimieläkettä. Euroina minimieläkkeen suuruus on 4,50 euroa kuukaudessa. Sillä saa ostettua kilon luullista sianlihaa tai 15 kananmunaa.
Maataloustuotannon lasku kiihtyy
Kuuban hallitus hyväksyi kolme vuotta sitten 63 toimenpidettä käsittävän ohjelman, jonka tarkoituksena oli elvyttää maan oma maataloustuotanto ja vähentää tuotannon esteeksi noussutta byrokratiaa.
Toimenpideohjelma ei ole johtanut tuloksiin – päinvastoin maatalousministeri Ydael Pérez Brito kertoi lokakuussa valtiontelevision Mesa Redonda -ohjelmassa, että tärkeiden elintarvikkeiden kuten kananmunien, sianlihan, maidon, naudanlihan ja viljan tuotanto on tänä vuonna laskenut edelleen.
Ministeri kertoi, että esimerkiksi kanojen määrä on neljässä vuodessa laskenut kahdeksasta miljoonasta kolmeen miljoonaan. Maahan tuodaankin munia mm. Dominikaanisesta tasavallasta ja Kolumbiasta.
Kuubalaisten perusruokavalion kannalta tärkeän riisin tuotannon kokonaiskapasiteetti on Kuubassa 200 000 hehtaaria, mutta tänä vuonna Pérez Briton mukaan viljellään vain 70 000 hehtaaria. Ministeri myös kertoi, että riisin kylvöön on käytössä alle kymmenesosa aiemmasta polttoainemäärästä.
Polttoainepulan lisäksi maataloutta vaivaa rehun ja lannoitteiden puute. "Emme ole tuoneet lannoitteita yli neljään tai viiteen vuoteen, lukuun ottamatta tupakan- ja perunanviljelyohjelmia, jotka ovat pieniä ohjelmia, joita ylläpidämme noin neljän tai viiden tuhannen hehtaarin alalla", Pérez Brito kertoi.
Lisäksi ministerin mukaan vain seitsemän prosenttia peltoalasta on kastelujärjestelmän piirissä. Kone- ja polttoainepulasta kärsivä maatalous tarvitsisi paljon työvoimaa, mutta maataloudessa työskentelevien määrä on laskenut. Väestön ikääntyminen sekä kaupunkeihin ja ulkomaille suuntautuva muuttoliike ei lupaa kovin valoisaa tulevaisuutta maataloustuotannon kehittämiselle.
YK:n erityisraportoijien keväällä laatiman selvityksen mukaan Kuubaan kohdistuvat pakotteet aiheuttavat vakavia ongelmia maatalouden kehittämisessä sekä laitteiden ja infrastruktuuriin kunnostamisessa.
Pakotteet ovat estäneet mm. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n hankkeiden toteuttamisen Kuubassa. FAO:n oli määrä tuoda Kuubaan 1,5 miljoonan dollarin arvosta traktoreita kuubalaisille maanviljelijöille, mutta niitä ei saatu hankittua.
Sähkökatkot eivät helpota tänä vuonna
Samaan aikaan kun ruokakriisi syvenee, kuubalaisia koettelevat jokapäiväisiksi muuttuneet sähkökatkot. Monissa osissa maata kotitaloudet voivat olla joka päivä 10 tai jopa 15 tuntia ilman sähköä.
Keväällä sähkökatkojen lupailtiin helpottavan kesäksi, mutta niin ei käynyt. Loppukesästä uumoiltiin, että syksy toisi helpotusta tilanteeseen. Lokakuussa sähköpula on kuitenkin kasvanut ennätyksellisiin mittoihin.
Kuuban energiaministeri Vicente de la O Levy kertoi televisiossa, ettei sähköntuotannon ongelmiin ole enää tänä vuonna odotettavissa merkittävää helpotusta. Sähkökatkojen taustalla on polttoainepula sekä käyttöikänsä ylittäneiden lämpövoimaloiden jatkuvat viat. Kuuban tärkeimmän öljyntoimittajan Venezuelan öljytoimitukset Kuubaan ovat laskeneet 40 prosenttiin aiemmasta tasosta.
Hallitus laittaa nyt toivonsa uusiutuvaan energiaan. Aurinkovoimapuistoja pystytetään eri puolille maata ja tuulivoimaloita rakennetaan rannikkoalueille. Niiden vaikutus ei kuitenkaan tunnu nopeasti.
"Sähkökatkojen ja niiden vaikutusten vähentäminen väestöön vie resursseja ja aikaa", energiaministeri sanoi.
Miljoona ihmistä ilman vettä
Sähkökatkojen lisäksi kuubalaisten pinnaa kiristää muiden peruspalveluiden nopeasti huonontunut tila. Huolimatta satojen miljoonien dollarien ulkomaisista investoinneista vesihuoltoon, syyskuun puolivälissä yli miljoona kuubalaista oli ilman vesijohtovettä.
Kuuban tv-uutisissa esitetyn raportin mukaan erityisesti Havannassa vesitilanne on kriittinen, mutta myös Matanzasissa, Pinar del Ríossa ja Santiago de Cubassa ongelmia on paljon. Joillakin alueilla on alettu myydä pullovettä säännöstelykortilla.
Vesipula johti syyskuussa Havannassa mielenilmauksiin, kun asukkaat tukkivat katuja San Miguel del Padrónissa ja huusivat "Haluamme vettä!". Viranomaisten tekemä mielipidekysely osoittaa, että 90 prosenttia kuubalaisista on tyytymättömiä hallituksen toimintaan vesihuollossa.
Jätevuoret kasvavat
Yksi suurimmista tyytymättömyyden aiheista on myös toimimaton jätehuolto. Tilanne on kriisiytynyt erityisesti Havannassa, jossa jätevuoret kaduilla kasvavat päivä päivältä. Jäteongelma on osaltaan vaikuttanut siihen, että Kuubassa on parhaillaan suurimpaan osaan maata levinnyt oropouchekuume-epidemia. Virusta levittävät hyönteiset, jotka lisääntyvät jätekasoissa. Ensimmäisistä tartunnoista ilmoitettiin toukokuussa.
Japani lahjoitti Havannalle vuonna 2019 suuren määrän roska-autoja, minkä ansiosta jätteiden keruu toimi pari vuotta suhteellisen säännöllisesti. Havannan yhdyskuntapalvelujen johtaja Alberto Ernesto Rodríguez García kertoi lokakuussa Cubadebate-sivustolla, että kalusto ei ole enää käytössä. Hajonneisiin autoihin ei saatu varaosia ja kun osa kalustosta odotti huoltoa, jouduttiin vielä toimivia autoja käyttämään yli niiden kestokyvyn.
Rodríguez García vakuutti, että tilanne on paranemassa, sillä tänä syksynä on hyväksytty budjetti, jolla voidaan hankkia 300-400 rengasta ja 126 akkua jätteenkeräysautoihin. Myös eri ministeriöt ovat antaneet autoja käyttöön jäteongelman helpottamiseksi. Viranomaisten julkisuuteen kertomien tietojen mukaan Havannan kolme kaatopaikkaa ovat kuitenkin täynnä ja ylittäneet sallitun jätemäärän.
Samaan aikaan pula ammattitaitoisista työntekijöistä ja työnjohtajista kunnallisissa palveluissa vaikuttaa pääkaupungin jätehuoltoon. Työvoimapulan vuoksi oikeuslaitos on sallinut vankityövoiman käyttämisen ja Havannassa suurin osa jätteidenkeruusta tehdään jo vankien voimin.
Ongelmat työvoiman saatavuudessa rapauttavat myös muita palveluita. Kroonisen lääke- ja materiaalipulan kanssa kamppaileva terveydenhuoltojärjestelmä kärsii myös kasvavasta lääkäripulasta. Viimeisimpien saatavilla olevien tilastojen mukaan vuonna 2022 lääkäreiden määrä väheni yli 12 000:lla edellisvuoteen verrattuna. Tilanteen voi olettaa heikentyneen entisestään, sillä työikäisen väestön maastamuuttoaallolle ei näy loppua. Kesällä Kuuban parlamentille esitettyjen lukujen mukaan maan väkiluku on pudonnut jo alle kymmeneen miljoonaan.
Työvoimapula vaivaa myös vallankumouksen toisena suurena saavutuksena pidettyä koulutusjärjestelmää. Syyslukukauden alkaessa luokkahuoneista ilmoitettiin puuttuvan 24 000 opettajaa, vaikka hallitus on yrittänyt korjata tilannetta palkankorotuksilla ja lupaamalla parempia työolosuhteita.
Pakotteet kuristavat taloutta
Kuuban talouden syöksykierteeseen ei ole näkyvissä helppoja ratkaisuja. Tehottomaksi tunnustetun talousmallin uudistaminen on edennyt kangerrellen, eikä Kuuba ole onnistunut löytämään uusia merkittäviä kumppaneita Venezuelan kanssa tehdyn yhteistyön hiivuttua. Taloutta yritetään jälleen saada aktivoitua vanhoilla keinoilla: dollarien käyttöä maksuvälineenä lisätään ja yksityisyrityksiä kontrolloidaan enemmän.
Matkailu on Kuuballe elintärkeä valuuttatulojen tuoja, mutta toisin kuin muut alueen maat, Kuuba ei ole onnistunut vieläkään toipumaan koronapandemian vaikutuksista turismiin. Kasvuodotuksista huolimatta tänä vuonna otetaan taas takapakkia ja maahan saapuvien matkailijoiden määrän arvioidaan jäävän 16 prosenttia alhaisemmaksi kuin viime vuonna.
Vaikka yhä harvempi matkailija valitsee Kuuban kohteekseen, valtio on jatkanut miljoonainvestointeja uusien hotellien rakentamiseen. Maan tilastokeskuksen mukaan matkailusektorille investoitiin vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla 14 kertaa enemmän kuin terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kehittämiseen.
Kuuban ulkoministeri Bruno Rodríguez Parillan mukaan syy moniin ongelmiin on Yhdysvaltojen Kuubaa vastan kohdistamassa kauppasaarrossa ja pakotteissa, jotka tuntuvat ennen näkemättömällä tavalla kuubalaisten elämässä.
Vuoden 2020 alussa, vain muutama päivä ennen virkakautensa päättymistä, Donald Trump lisäsi Kuuban "terrorismia tukevien maiden luetteloon", jota Yhdysvaltain ulkoministeriö ylläpitää. Tästä seuranneet pakotteet aiheuttavat YK:n vahvistamien tietojen mukaan suuria rahoitus- ja kaupankäyntivaikeuksia ja siten "loukkaavat kuubalaisten oikeutta elämään, ravintoon, mahdollisimman korkeaan saavutettavissa olevaan terveydentilaan, samoin kuin Kuuban oikeutta kehitykseen".
Hallituksen laskelmien mukaan saarron ja pakotteiden vaikutus maaliskuun 2023 ja tämän vuoden helmikuun välisenä aikana oli 189,8 miljoonaa dollaria suurempi kuin edellisen kahdentoista kuukauden aikana.
Rodríguez Parilla sanoi syyskuun lopulla YK:n yleiskokouksessa, että kauppasaarto on "suunniteltu yhdeksi tärkeimmistä Kuuban talouden tuhoamiseen tähtäävistä hyökkäysaseista".
"Sillä pyritään estämään Kuubaa saamasta tuloja, jotta talous romahtaisi ja syntyisi poliittista ja yhteiskunnallista epävakautta", hän sanoi ja korosti, että kauppasaarron aiheuttamat vahingot vaikuttavat kaikkien kuubalaisten elämään.
Ulkoministeri myönsi hallituksenkin tehneen virheitä, mutta katsoo, että "nämä virheet ovat tahattomia", kun taas Washingtonin kauppasaarto on tarkoituksellisesti suunniteltu aiheuttamaan "tuskaa ja humanitaarista vahinkoa".
Teksti: Tomi Kuhanen