Mielipide: Bidenin pitää poistaa Kuuba terroristivaltioiden luettelosta
Yhdysvalloissa monet ryhmät vaativat Joe Bidenin hallitusta lopettamaan Kuuban vastaiset pakotteet, jotka aiheuttavat kuubalaisille suuria vaikeuksia. Presidentti Bideniä vaaditaan erityisesti poistamaan Kuuba terrorismin tukijavaltioiden luettelosta, kirjoittavat Medea Benjamin ja Natasha Lycia Ora Bannan.
Terrorismia tukevien valtioiden luettelon käyttäminen puhtaasti poliittisista syistä heikentää itse terrorismiluettelon oikeutusta. Luettelossa oleminen asettaa Kuuballe useita kansainvälisiä talousrajoitteita, joilla on tuhoisa vaikutus.
Yhdysvaltalaisten pankkien on laitonta välittää Kuubaan suuntautuvaa maksuliikennettä, mutta Yhdysvaltojen pakotteilla on myös lainvastainen ekstraterritoriaalinen ulottuvuus. Koska useimmat länsimaiset pankit pelkäävät joutuvansa Yhdysvaltain säännösten piiriin, ne ovat myös lopettaneet Kuubaan liittyvien maksujen käsittelyn tai ottaneet käyttöön uusia vaatimustenmukaisuuden ehtoja. Tämä on vaikeuttanut kaikkea Kuuban kaupallisesta tuonnista humanitaariseen apuun ja kehitysapuun.
Pankkirajoitukset ja Donald Trumpin hallinnon asettamat pakotteet yhdessä koronapandemian taloudellisten seurausten kanssa ovat johtaneet vakavaan humanitaariseen ja taloudelliseen kriisiin Kuubassa. Se kohdistuu Kuuban kansaan, jota Yhdysvaltain hallinto väittää tukevansa. Pakotteet ovat myös merkittävä syy kuubalaisten muuttoliikkeen viimeaikaiseen lisääntymiseen, josta on tullut poliittinen rasite Bidenin hallinnolle.
Trumpin viimeinen siirto
Presidenttikautensa alussa Biden totesi, että Kuuban sisällyttämistä terrorismia tukevien maiden luetteloon tarkastellaan parhaillaan. Tämän tarkastelun tuloksia ei ole vieläkään julkistettu. Kuuba on edelleen luettelossa ilman mitään perusteluja ja huolimatta siitä, että Biden piti diplomatiaa - eikä jännitteiden ja konfliktien kärjistämistä - hallintonsa ensisijaisena toimintatapana.
Obaman hallinnon aikana, kun kahdenväliset suhteet Kuubaan lämpenivät, Valkoinen talo teki oman tarkastelunsa, joka vahvisti, että Kuuban hallitus ei tukenut terrorismia ja että se oli antanut Yhdysvalloille takeet siitä, ettei se tee niin tulevaisuudessakaan. Tämän seurauksena Kuuba poistettiin listalta.
Kun Donald Trumpista tuli presidentti, hän ei ainoastaan asettanut Kuubaa kohtaan yli 200 uutta, ankaraa pakotetta, vaan hallintonsa viimeisinä päivinä lisäsi Kuuban takaisin terroristivaltioiden listalle viimeisenä siirtonaan, jolla hän halusi tehdä myönnytyksen niille amerikankuubalaisille, jotka vastustavat maiden välisten suhteiden normalisoimista. Ainoat muut valtiot tällä listalla ovat Syyria, Iran ja Pohjois-Korea.
Suojeleeko Kuuba terroristeja?
Kun silloinen ulkoministeri Mike Pompeo lisäsi Kuuban luetteloon, hän lyhensi kongressin kuulemisprosessia ja vältti tekemästä varsinaista virallista tarkastelua Kuuban oletetuista toimista, jotka voisivat olla perusteena Kuuban lisäämiselle luetteloon.
Pompeo perusteli Kuuban lisäämistä luetteloon järjettömällä argumentilla, jonka mukaan Kuuba tarjoaa turvasataman kolumbialaisille terroristeille. Nämä kolumbialaisryhmät olivat kuitenkin Kuubassa osana kansainvälisesti tunnustettua rauhanneuvotteluprosessia, jota Yhdysvallat, Norja, Kolumbia ja jopa paavi Franciscus tukivat.
Trump viittasi erityisesti siihen, että Kuuba kieltäytyi luovuttamasta kymmentä ELN:n (Kansallinen vapautusarmeija) jäsentä, joiden luovuttamista vaadittiin Ivan Duquen hallintokaudella. Kuuballa ei kuitenkaan ollut velvollisuutta luovuttaa ketään, koska sillä ei ole luovutussopimusta Yhdysvaltojen kanssa, eikä luovuttamatta jättäminen pelkästään Yhdysvaltojen toiveiden perusteella ole "terroriteko". Lisäksi Kolumbian perustuslaissa todetaan, että "luovutusta ei saa myöntää poliittisen rikoksen vuoksi".
Lisäksi (Kolumbian nykyinen presidentti) Gustavo Petro on entinen jäsen toisessa kapinallisryhmässä nimeltä M-19. Hän on sanonut ELN:lle ja kaikille nykyisille aseellisille ryhmille, että "rauhan aika on koittanut". Tämä viesti Bidenin hallinnon olisi omaksuttava.
Toinen Trumpin hallinnon ilmoittama syy Kuuban lisäämiselle luetteloon on se, että Kuuba suojelee yhdysvaltalaisia karkureita. Yhdysvaltain ulkoministeriön raportissa mainittiin vuonna 2020 kolme tapausta, jotka kaikki liittyvät 1970-luvun alun tapahtumiin. Tunnetuin on Assata Shakurin (syntyjään Joanne Chesimard) tapaus, josta on tullut Black Lives Matter -liikkeen ikoni. Nyt 75-vuotias Shakur kuului Black Liberation Army -järjestöön. Monien epäoikeudenmukaisena pitämässä oikeudenkäynnissä hänet tuomittiin osavaltion poliisin murhasta, kun hänen kuljettamansa auto pysäytettiin vuonna 1973 New Jerseyn Turnpikella rikkinäisen takavalon vuoksi.
Shakur pakeni vankilasta ja sai poliittisen turvapaikan Kuubasta. Fidel Castro kutsui häntä "Yhdysvaltojen mustan liikkeen raivokkaan tukahduttamisen" uhriksi ja "todelliseksi poliittiseksi vangiksi". Hänen kanssasankarinsa Sundiata Acoli, joka on yli 80-vuotias, pääsi tänä vuonna ehdonalaiseen vapauteen.
Kun otetaan huomioon, kuinka vanhoja väitteet ovat ja että nämä näkökohdat on jo aiemmin käsitelty Obaman ja Bidenin hallinnossa, eikä niitä ole pidetty riittävinä perustelemaan Kuuban nimeämistä terrorismia tukevaksi valtioksi, Bidenin hallinnon on aika haudata sotakirves.
Oli miten oli, yhdysvaltalainen asianajaja Robert Muse tähdentää, että turvapaikan tarjoaminen Yhdysvaltain kansalaisille ei oikeuta Kuuban asettamista terroristilistalle. Yhdysvaltain laki määrittelee kansainvälisen terrorismin "teoiksi, joissa on osallisina useamman kuin yhden maan kansalaisia tai aluetta". Yksikään Kuubassa oleskelevista Yhdysvaltain kansalaisista ei ole syyllistynyt luonteeltaan kansainväliseen terroritekoon.
Politisoitu luettelo
Terroristiluettelon käyttäminen puhtaasti poliittisista syistä heikentää itse terrorismiluettelon oikeutusta. Kuten senaattori Patrick Leahy totesi: "tämä räikeästi politisoitu nimitys tekee pilkkaa siitä, mikä on ollut uskottava ja objektiivinen mittari, jolla on mitattu vieraan valtion aktiivista tukea terrorismille".
Kuuba on joutunut itse lähinnä Yhdysvalloista lähtöisin olevan kansainvälisen terrorismin uhriksi. Tämä ulottuu vuoden 1961 Sikojenlahden hyökkäyksestä ja sadoista Fidel Castroon kohdistuneista salamurhayrityksistä kuubalaiseen siviililentokoneeseen kohdistettuun attentaattiin (Yhdysvallat tarjosi suojan terroristille, joka eli elämänsä rauhallisesti Miamissa) ja kuubalaisten hotellien pommituksiin. Juuri viime huhtikuussa Kuuban suurlähetystö Washingtonissa joutui Yhdysvaltain kansalaisen aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Kuuban poistaminen terroristiluettelosta helpottaisi saaren mahdollisuuksia saada lainoja ja ulkomaista apua sekä hyötyä humanitaarisesta avusta.
Teksti: Medea Benjamin & Natasha Lycia Ora Bannan
Lähde: Commondreams.org
Medea Benjamin on Global Exchangen ja naisten rauhanjärjestö Codepinkin perustajajäsen. Hän on julkaissut useita kirjoja kansainvälisistä kysymyksistä.
Natasha Lycia Ora Bannan on ihmisoikeusjuristi ja Alliance for Cuba Engagement and Respect -koalition ohjausryhmän jäsen.