Maastamuuttajat: madoista talouden pelastajiksi

Kuuban talous ei ole sosialistinen eikä kapitalistinen. Nykyisin siitä voisi hyvin käyttää termiä rahalähetys- ja tuontitalous. Ulkomailta, pääasiassa Yhdysvalloista, tulevat rahalähetykset ovat entistä tärkeämpiä talouden sekasorrossa, jota hurrikaani Ianin aiheuttama sähköverkon romahdus vain pahensi.

Kuuba ei suinkaan ole ainoa rahalähetyksiä ulkomailta saava maa. Viime vuonna rahaa lähetettiin eniten Intiaan, Meksikoon, Kiinaan, Filippiineille ja Egyptiin.

Latinalaiseen Amerikkaan rahalähetyksiä tuli 131 miljardia dollaria. Suurin saaja oli Meksiko 51,5 miljardia. Yleisesti maailmalla rahan lähettäminen kallistui kolmesta kuuteen prosenttiin, mutta Kuuban kohdalla 30-40 prosenttia Yhdysvaltain talouspakotteiden vuoksi.

Kuuba ei ole edes Latinalaisessa Amerikassa kovin suuri rahalähetysten saaja. Tarkkaa määrää ei tiedetä, koska Kuuba ei niitä paljasta. Kuuban taloutta seuraava yhdysvaltalainen Havana Consulting Group arvioi vuoden 2019 summan olleen 3,1 miljardia dollaria. Viime vuonna määrä putosi vähän yli miljardiin, Yhdysvaltain pakotteet purivat niitäkin.

Kyseisen konsulttifirman arvion mukaan rahalähetykset olisivat nousseet jo toiseksi suurimmaksi valuutan tuojaksi heti terveydenhuoltohenkilökunnan viennin jälkeen, mutta ne olivat edellä matkailua ja nikkeliä. Rahasta valtaosa tulee USA:n kuubalaisilta, siis maastamuuttajilta.

Fidel Castro ja maastamuuttajat

Fidel Castro sanoi 5.9.1961 pitämässään puheessa muun muassa seuraavaa: "Näiltä ihmisiltä (maastamuuttajilta) on poistettava kansalaisuus. Jonakin päivänä petyttyään Yhdysvaltoihin he palaavat kerjäämään, että he saisivat palata. Silloin meidän on oltava kovia ja sanottava, etteivät he ole olleet kuubalaisia enää pitkään aikaan. Kun me taistelimme hyökkääjää vastaan, te lähditte ja nuolitte sen saappaita."

Näitä lähtijöitä nimiteltiin Kuubassa vuosikymmeniä madoiksi - gusanos -mutta nykyisin on ääni kellossa toisenlainen. Castron ennustus oli huono. Eivät maasta lähteneet ole tulleet eivätkä tule kerjäämään paluuta Kuubaan, vaan he muun muassa lataavat rahallaan Kuubaan jääneitten kännyköitä, ostavat heille ruokaa ja vievät lomailemaan Varaderoon tai muihin matkailupaikkoihin, pitävät hyvin monet perheet leivän syrjässä kiinni, koska valtio ei siihen pysty.

Sitä paitsi yhä enemmän kuubalaisia näyttää haluavan liittyä näiden entisten matojen joukkoon. Maastamuutto on kiihtynyt rajusti eikä varmasti vähene, ellei maan poliittis-taloudellinen tilanne kohene.

Hallitus/puolue/valtio-kolmikko, joka itse asiassa on yksi ja sama asia, ei näytä tekevän juuri mitään vähentääkseen muuttovirtaa. Voisi jopa epäillä tuon kolmikon lähtevän siitä, että mitä enemmän kuubalaisia lähtee maasta, sitä enemmän maahan saadaan valuuttaa rahalähetyksinä, mikä taas pönkittäisi nykyisten vallanpitäjien asemaa.

Omituista sijoittamista

Kuuban virallinen tilastotoimisto julkaisi hiljan ensimmäisen vuosipuoliskon sijoitusluvut ja kohteet. 10,6 miljardin peson potista yli kolmasosan (33,8 prosenttia) vei liiketaloudelliset palvelut, kiinteistöala yleensä ja hotellit-ryhmä.

Sen osuus on pienempi kuin kaksi vuotta sitten, mutta kuitenkin hälyttävän suuri, kun sitä vertaa sijoituksiin maa- ja karjatalouteen. Se sai sijoitusbudjetista vain 2,6 prosenttia, 830 miljoonaa pesoa. Tämä maassa, joka kärsii kroonisesta elintarvikepulasta.

Elintarvikepuolen sijoitukset eivät juuri suurene, vaikka niihin lisää kalastuksen (0,65 %) ja sokerin (0,7 %) osuudet. Ero ykkösryhmän sijoituksiin on valtaisa. Tätä menoa kaikki kuubalaiset eivät lähitulevaisuudessakaan saa haluttua jokapäiväistä kananlihaansa.

Se kertoo karulla tavalla, miten vähän suureen ongelmaan, elintarvikkeiden puutteen poistamiseen, on panostettu. Ekonomisti Pedro Monrealin mukaan maatalous ja siihen liittyvät alat tarvitsisivat 5-6 miljardia pesoa vuosittain, jotta ne alkaisivat toipua alennustilastaan.

Synkät näkymät

Yhtenä päivänä syyskuun lopussa Kuuban kahdeksasta lämpövoimalasta seitsemän seisoi huollon tai vaurioiden vuoksi. Sähköä pystyttiin jakamaan kolmannes tarvittavaa vähemmän.

Lämpövoimalat tuottavat kaksi kolmasosaa maan sähköstä. Ne tarvitsevat paljon öljyä, mutta sitä ei ole riittävästi Venezuelan vähennettyä öljynvientiä Kuubaan. Saman öljypulan vuoksi myös julkinen liikenne tökkii, ja lisäksi inflaatio vie kansalaisten vähäisenkin ostovoiman

Vajaa viikko voimaloiden seisokin jälkeen hurrikaani Ian vielä täydensi tuhoa. Koko sähköverkko romahti ja jätti maan ja sen 11,3 miljoonaa ihmistä ilman sähköä tiistai-iltana 27.9. paikallista aikaa. Maan sähköyhtiö vakuutti, että sähköä saataisiin uudestaan seuraavan päivän kuluessa.

Puutelistaan on jo hyvän aikaa voinut lisätä myös lääkkeet. Biocubafarma-lääkeyhtiön johto esitteli äskettäin tuotanto-ongelmiaan. Normaalisti sen tuotannossa on tuhatkunta lääkettä.

Koronan vuoksi vuosina 2020-21 rahoituksesta ja materiaaleista 50 prosenttia meni koronarokotuksiin. Siinä Kuuba onnistuikin hyvin kehittämällä omat rokotteensa. Onnistumisen kääntöpuolena oli kuitenkin se, ettei peruslääkkeiden tarvetta pystytty enää täyttämään noina vuosina, ja kuluvana vuotena tilanne on vain pahentunut. Virallisten tietojen mukaan 94 prosenttia ongelmasta johtuu raaka-aineiden ja muun materiaalin puutteesta.

Yhdysvaltain pakotteet haittaavat monin tavoin lääkeaineiden saantia. Luottoakaan ei oikein löydy sen jälkeen, kun Donald Trumpin hallinto palautti Kuuban terrorismia tukevien maiden luetteloon. Kuubalta puuttuu myös valuuttaa, jolla maksaa tuojille.

Mustan pörssin lääkkeet

Viime vuoden heinäkuun suurten mielenosoitusten jälkeen hallitus antoi väliaikaisen luvan tuoda maahan tullitta elintarvikkeita, hygieniatuotteita ja lääkkeitä. Lupa oli alun perin voimassa vuoden loppuun, mutta sitä on jatkettu jo kaksi kertaa, joten tämäkin väliaikainen saattaa muuttua pysyväksi.

Virallisesti yksityishenkilöiden maahan tuomat lääkkeet ovat omaan käyttöön eikä niitä saisi myydä. Kuubalaiset eivät kiellosta välitä, vaan mustassa pörssissä niitä myydään kaiken aikaa,

Tarjontaa voi olla enemmän kuin apteekeissa, mutta hinnat ovat kovat. Joka tapauksessa moni ratkaisee lääkeongelmansa laittamalla lääkekyselyn facebookiin ja saattaa hyvässä tapauksessa saada myös kuljetuksen kotiin samaan hintaan.

Lääkepula on tosi vaikea ongelma maassa, jossa iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa koko ajan ja verenpaine- ja diabeteslääkkeiden tarve on vuoden 2010 jälkeen kasvanut erittäin nopeasti.

Mainittakoon vielä ohi luvun otsikon uuden perhelain kansanäänestyksen mielenkiintoiset numerot, joita ei yksipuoluemaissa yleensä näe. Lain hyväksyi kaksi kolmasosaa, kolmasosa hylkäsi, neljäsosa äänioikeutetuista jäi kotiin.

Kyse oli etenkin uskonnollisissa piireissä närää herättäneestä laista. Siksi äänestäjät saattoivat ihan oikeasti äänestää ikioman mielipiteensä mukaisesti toisin kuin valtiollisissa vaaleissa, joissa ei ole vaihtoehtoja, vaan vain yhden puolueen ehdokkaita valittavina.

Teksti: Antti Halinen