Kuuban matkailubisnes ongelmissa

Kuubaan saapuvien matkailijoiden määrä on vähentynyt roimasti. Ensin iski korona ja sitten viime vuonna Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama myllerrys maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Kaikesta huolimatta Kuuba rakentaa uusia hotelleja, vaikka hotellihuoneiden käyttöaste on jo nyt erittäin heikko. 

GAESA-yritysrypäs ja sen Gaviota-hotelliketju ovat johtavia tekijöitä matkailubisneksessä ja hotellien rakentamisessa.

Tyhjiä huoneita riittää

Kuluvan vuoden alkupuoliskolla turistihotellien käyttöaste oli 27,9 %, siis kymmenestä huoneesta seitsemän oli tyhjänä. Se oli selvästi parempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana, mutta erittäin huono verrattuna moniin aiempiin vuosiin.

Näiden hotellien käyttöaste on tuskin koskaan noussut kuuteenkymmeneen prosenttiin. Viimeisten vuosien aikana näin on päässyt käymään vain vuonna 2016.

Viimeisenä koronaa edeltävänä vuonnakaan 2019 se ei noussut edes viiteenkymmeneen, ja koronavuodet 2020-2022 käyttöaste vaihteli 15 ja 23 välillä.

Alueen verrokkimaissa prosentit ovat olleet paljon suuremmat, esimerkiksi Meksikossa 56,7 ja Dominikaanisessa tasavallassa 65,8.

…mutta lisää rakennetaan

Kuuban pääministeri Manuel Marrero ilmoitti alkukesästä Havannan kansainvälisillä matkailumessuilla, että maassa on noin 81 000 hotellihuonetta ulkomaisten matkailijoiden käyttöön.

Huoneiden määrä on siitä kuitenkin kasvanut, koska vuoden 2022 jälkeen on jo avattu kahdeksan uutta hotellia, ja tämän vuoden loppuun mennessä pitäisi vielä avautua viisi hotellia ns. luksusmatkailijoita varten.

Hotelleja rakennetaan aivan liikaa tarpeeseen nähden, koska Kuuba ei ole päässyt matkailijoiden määrässäkään lähelle tavoitteitaan. Matkailuministeri Juan Carlos Garcían mukaan viime vuonna maahan tuli 1,7 miljoonaa turistia odotetusta 2,5 miljoonasta.

Tämän vuoden virallinen tavoite oli 3,5 miljoonaa. Sekään tuskin toteutuu, koska ensimmäisellä vuosipuoliskolla Kuubaan tuli vain 1,2 miljoonaa matkailijaa ja lokakuun loppuun mennessä 2 miljoonaa.

Hotellihuoneiden määrä ei kuitenkaan ole ainoa tärkeä tekijä matkailussa. Siinä painavat myös muut asiat kuten hyvät lentoyhteydet, palvelun taso ja laatu sekä alueen muiden matkailumaiden kilpailu. Marrero myönsi eräässä selvityksessä, että vuonna 2022 oli suuria puutteita erityisesti ruuan, juomien ja useiden muidenkin tarvikkeiden laadussa sekä turistikohteissa riittämätön määrä erilaisia aktiviteetteja.

Kehumista ei ollut myöskään laitteiden ylläpidossa eikä internetin toiminnassa. Ja jos nykyisin internet ei toimi hotellissa, niin saman tien voi ruveta laskemaan tyhjien huoneiden määrän kasvua.

Käytöstä on myös jouduttu poistamaan huoneita erilaisten vikojen ja puutteiden vuoksi. Lisää rakennetaan, vaikka halvemmaksi tulisi korjata huonot huoneet. Tosin ne eivät varmasti kelpaisi siihen, mihin nyt tähdätään: varakkaille matkailijoille luksushotelleja.

Hotellit-maatalous 6-0

Kuubalaisten kannalta on tietysti ikävää, ettei heillä ole varaa noihin luksushotelleihin eikä aina pääsyäkään, mistä on jo aiheutunut muutama skandaalinpoikanen. Ne muistuttavat ikävällä tavalla Kuuban matkailubisneksen alkuajasta 1990-luvulla, jolloin kuubalaisilla ei ollut mitään asiaa näihin hotelleihin ainakaan ilman huomattavaa asemaa puolueessa tai hallituksessa.

Lisäksi hotellit vievät kuvaannollisesti leivän kansalaisten suusta, koska niihin sijoitetaan tosi paljon nimenomaan kuubalaista rahaa, paljon enemmän kuin maatalouteen, siis ruuan tuotantoon. Kolmen koronavuoden 2020-2022 sijoitukset hotellibisnekseen ja maatalouteen kertovat karua kieltä: vuonna 2020 hotelleihin sijoitettiin 45,6 % ja maatalouteen 5,9 % kaikista sijoituksista, vuonna 2021 35,2 % ja 2,9 % ja viime vuonna 32,9 % ja 2,6 %. Nämä luvut löytyvät Kuuban tilastokeskuksen tilastoista.

Vuodesta 2015 lähtien hotellisijoitukset ovat olleet neljästä kymmeneen kertaa suuremmat kuin maatalouden saamat rahat. Tämä tapahtuu maassa, jossa elintarvikkeista on hirveä pula, maatalous retuperällä ja sen tuotanto romahtanut. Elintarvikkeista 80 prosenttia on tuontitavaraa.

Uusia hotelleja rakennetaan myös siksi, että ne hyödyttävät ulkomaisia hotelliketjuja. Ne siirtävät toimintaansa pois korkean verotuksen maista muun muassa Euroopasta ja siirtyvät matalan tai nollaverotuksen maihin, jollainen Kuubakin on.

Yksi ylitse muiden

Kuubassa on neljä hotelliketjua: Cubanacan, Islazul, Grancaribe ja Gaviota. Niiden toimintamahdollisuudet ovat kuitenkin aivan erilaiset. Niistä vain yksi, Gaviota, rakentaa uusia hotelleja. Se on osa GAESA-yritysrypästä, mikä takaa sen erityisaseman ja rahoituksen.

Gaviotan hallussa on yli puolet maan matkailuaktiviteeteista. Hotellihuoneista se omistaa yli 40 prosenttia ja viiden tähden hotelleista kolme neljäsosaa – sekä ainoat viisi viiden tähden plus-hotellit, joihin houkutellaan tosi varakkaita maailmalta. Siksi niissä on myös venesatamia, golfkenttiä ja muita huipputason toimintamahdollisuuksia, ja niissä tuskin näkee kuubalaisia asiakkaita.

Muut ketjut matkailuministeriön valvonnassa joutuvat turvautumaan ulkomaisiin sijoituksiin korjatakseen ja uusiakseen hotellejaan.

GAESA – valtio valtiossa

Grupo de Administración S.A. GAESA on yritysrypäs, jonka perusti 1990-luvulla yksi Fidel Castron luottokenraaleista Julio Casas Reguiero. Se on muodollisesti osa armeijaa, mutta itse asiassa valtion valtaisa holding-yhtiö, joka mustekalan lonkeroiden tavoin on kietonut itseensä valtaosan Kuuban taloudesta.

GAESAn merkitys alkoi nopeasti kasvaa Raúl Castron noustua maan johtajaksi vuonna 2008. Vuonna 2016 sen hallussa oli 22 % Kuuban taloudesta, kuusi vuotta myöhemmin jo noin 60-70 %.

GAESA kasvatti kokoaan kolminkertaisesti muutama vuosi sitten nielaistuaan Cimexin kymmenine yhtiöineen. Financiera Cimex hoitelee ulkokuubalaisten Kuubaan lähettämiä rahoja. Kuinka usein varsinaisille saajille siirretään rahalähetys dollareina tai vain virallisen kurssin mukaan Kuuban pesoina, sitä ei tiedetä tai varmasti joku tietää, mutta virallisia tilastoja ei ole saatavilla.

Niin ikään GAESAan liitetty Banco Financiero Internacional (BFI) hoitaa finanssiasioita ja pystyy valvomaan lähes jokaista maahan tulevaa tai maasta lähtevää dollaria. GAESAlla on hallussaan useita maan tärkeimpiä strategisia sektoreita Cimexin ja BFI:n lisäksi. Näitä ovat muun muassa Marielin erityisalue, vähittäiskauppaketju, kaksi laivayhtiötä ja yksi lentoyhtiö, rakennusyhtiöitä, autojen myyntiä ja vuokrausta, iso osa puhelin- ja viestintäyhtiö ETECSAsta. Gaviotan avulla se hallitsee matkailubisnestä.

GAESA on valtion yritysrypäs, mutta on vaikeaa saada selville, näkyvätkö sen tekemiset ja voitot valtion budjetissa. Esimerkiksi Gaviotalla on oma budjetti ja oikeus päättää uusista rakennusprojekteista keneltäkään lupaa kysymättä.

GAESA on myös siitä erikoinen, ettei se ole tilivelvollinen kenellekään, ei valtion tilintarkastusvirastolle, ei parlamentille eikä muillekaan valtion virastoille tai ministeriöille, mutta ehkä politbyroolle.

Upseerit toimitusjohtajina

GAESA kuvaa hyvin asevoimien ja puolueen molempia hyödyttävää symbioosia ja sitä, missä maan todellinen taloudellinen ja poliittinen valta makaa. Viime vuoden heinäkuussa kuolleen GAESAn toimitusjohtajan, kenraali Luis Alberto Rodríguez López-Callejan ura on hyvä esimerkki tuosta symbioosista.

Luis Alberto Rodríguez syntyi 1960 kenraalin poikana, lähti myös upseerin uralle, yleni everstiksi 2011 ja pääsi samana vuonna kommunistipuolueen keskuskomiteaan. Puolueen kahdeksannessa kongressissa huhtikuussa 2021 Rodríguez nimitettiin, jo kenraalina ja GAESAn toimitusjohtajana, maan tärkeimmän päättävän elimen politbyroon jäseneksi – voisi sanoa mies uransa huipulla.

Rodríguez piti varsin matalaa profiilia, hän ei juuri esiintynyt valokuvissa, televisiossa eikä varsinkaan somessa, mutta oli todellisuudessa yksi Kuuban vaikutusvaltaisimpiin kuuluva tekijä. Kansan keskuudessa hänestä tiedettiin oikeastaan vain se, että hän oli ollut Raúl Castron vävy, tämän tyttären Deborahin kanssa avioliittossa, joka päätyi eroon, mutta ei heikentänyt suhteita Castroon.

Rodríguezin muistotilaisuudessa heinäkuussa 2022 näkyi varsin selvästi, ketkä kuuluvat Castron sisäpiiriin, poliittisen eliitin kermaan. He nimittäin ovat tapahtumasta otetussa valokuvassa, parikymmentä henkeä, joista keskellä maski kasvoillaan Castro. Hän käy ensimmäisenä laskemassa valkoisen ruusun Rodríguezin kuvan eteen. Muut pääsivät tähän asevoimien ministeriön Granma-saliin vasta etujoukon seremonian jälkeen.

Valiojoukkoon kuului myös paikalla ollut eversti, rouva Ania Guillermina Lastres Morena, joka nousi GAESAn toimitusjohtajaksi alkuvuodesta oltuaan sitä ennen varatoimitusjohtaja. Lastres Morenalla on takanaan pitkä ura asevoimien talous- ja finanssipuolella, mutta hänet tunnetaan kansan parissa vielä huonommin kuin Rodríguez aikanaan.

Teksti: Antti Halinen