Kuuba vuonna 2023: kuka jää?

Kuuban viranomaisten mukaan vuosi 2022 oli kova. Eipä siitä juuri muuta voinut sanoakaan muun muassa seuraavista syistä: jatkuva talouskriisi, lisääntynyt puute kaikesta, laukkaava inflaatio, pitkät sähkökatkot, valtavaksi paisunut maastamuutto, öljysäiliöiden räjähdys, hurrikaani Ianin tuhot, romahtanut julkinen liikenne, pitkät jonot joka paikassa.

Vuodenvaihteen juhlat vietettiin, alkoi paluu viimevuotisiin jokapäiväisen elämän epävarmuuksiin ja turhiin toiveisiin pikaisista parannuksista.

Yorubien kulttuuriyhdistys suositti alkaneen vuoden neuvoissaan muun muassa mentaliteetin muutosta, jonka avulla kehitettäisiin uusia sosiaalistaloudellisia näkymiä ja kehitettäisiin maatalousteollista toimintaa.

Moni kuubalainen todennäköisesti toivoo, että mentaliteettia muuttaisivat ennen kaikkea maan nykyiset talouspäättäjät, koska muuten ei rapakunnossa olevaa taloutta sen enempää kuin maataloutta saada ikinä kuntoon.

Kysymyksiä on paljon: lieventääkö Yhdysvallat pakotteitaan, miten Ukrainan sota, siis kuubalaisittain erikoisoperaatio, vaikuttaa tänäkin vuonna maan talouteen? Keskityn tässä artikkelissa kuitenkin viiteen tavallisia ihmisiä läheltä liippaavaan asiaan.

Miten paljon hinnat vielä nousevat?

Kuuban virallisen tilaston mukaan inflaatio kasvoi 40 prosenttia lokakuusta 2021 lokakuuhun 2022, vuoden loppuun mennessä melko varmasti vielä lisää.

Enemmän kuin bruttokansantuote, muut makrotalouden luvut tai virallinen inflaatioprosentti kuubalaisia kiinnostavat yksinkertaisesti ne hinnat, jotka heidän pitää maksaa elintarvikkeistaan, lääkkeistään, muista tuotteistaan ja palveluista, jos niitä ylipäätänsä sattuu löytymään.

Ruokapula, perheiden huono sosiaalinen taso, sairaaloiden lääke- ja henkilöstövaje ovat alkaneet näkyä ikävällä tavalla. Terveysministeriön tiedotteen mukaan tammikuussa kuoli kahdeksan ennen aikojaan syntynyttä, alipainoista lasta eräässä Havannan maakunnan sairaalassa.

Syntymän jälkeisen ensimmäisen viikon aikana kuoli 231 lasta vuonna 2018. Kolme vuotta myöhemmin määrä oli yli kaksinkertaistunut 469. Samoin lapsikuolleisuus yleensä on muutamassa vuodessa lähes kaksinkertaistunut.

Mitä inflaation nakertamalla rahalla pystyy ostamaan peso- ja valuuttakaupoissa, toreilla, katujen erilaisilta kärrymyyjiltä, leipomoissa, lihakaupoissa, yksityisissä ravintoloissa ja kahviloissa tai yhä voimakkaammin toimivassa mustassa pörssissä, on se ja tärkeä kysymys.

Viralliset luvut eivät kerro mitään siitä, mitä korruption ja mustan pörssin rasittaman maan kaduilla joutuu maksamaan. Seuraavia numeroita ymmärtääkseen on muistettava, että minimipalkka on 2100 pesoa ja -eläke 1528 pesoa kuussa.

Sianlihasta, jos sitä löytyy, joutuu maksamaan 400 pesoa pauna (libra, noin 450 grammaa), kilosta maitojauhetta jopa 1500 pesoa, 30 kananmunan kenno voi maksaa vielä enemmän. Esimerkiksi antibiooteista tai kengistä ei kannata edes puhua, niin katossa niiden hinnat ovat.

Koska maa ei pysty tuottamaan kovinkaan paljon puutteen lisäksi eikä hallitus pysty hankkimaan tarpeeksi valuuttaa, ei enää kannata kysyä, nousevatko hinnat vaan, milloin ne nousevat.

Hintojen nousua voisi ehkä pidätellä talouden edes jonkinlainen piristyminen, maatalouden nousu alennustilastaan, ja jos pesoa ei devalvoida liikaa dollariin ja valuuttamyymäläkorttiin nähden.

Jatkuvatko sähkökatkot?

Kuuba on viime vuosina kärsinyt jatkuvista sähkökatkoista. Niitä ovat aiheuttaneet toistuvat vauriot, voimaloiden liikakäyttö ja pitkät huoltoajat. Tarvittaviin muutoksiin ei ole ollut rahoitusta, ja lisäriesana vielä polttoainepula, tulipalot ja onnettomuudet.

Viime vuonna maa ei pystynyt tuottamaan tarpeeksi sähköä. Kuumimpaan kesäaikaan sattuneet pitkät 10-15 tunnin katkot aiheuttivat kattilankalisteluja ja muita mielenilmauksia kaduilla. Hurrikaani Ian romahdutti syksyllä koko verkon, monin paikoin oltiin ilman sähköä neljä viisikin vuorokautta.

Loppuvuodesta tilanne näytti jo paranevan, viranomaiset lupailivat parempia aikoja. Kuitenkin jo tammikuussa energia- ja kaivosministeri varoitteli uusista katkoista. Ministerin mukaan ne johtuvat lämpövoimaloiden suurista huoltotöistä tammi-huhtikuussa.

Samaa on vakuuteltu aiemminkin. Siksi ihmiset eivät välttämättä luota lupauksiin, mutta ainakin he toivovat, ettei alkuvuoden huoltotöiden aikana rikkoudu muita voimaloita eikä etenkään niistä tärkein Antonio Guiteras Matanzasissa.

Aiempien tietojen mukaan sen isojen huoltotöiden pitäisi alkaa joskus alkukesästä, juuri ennen vuoden kuuminta aikaa ja suurinta sähköntarvetta.

Kasvaako matkailu tarpeeksi?

Kuuban matkailun huippuvuodet olivat 2017-18, jolloin ulkomaisten turistien määrä nousi yli 4,5 miljoonan ja toiveissa oli jo viiden miljoonan turistin raja. Vuonna 2019 matkailijoita oli vielä 4,3 miljoonaa. Matkailu oli noussut kolmen eniten valuuttaa tuovan alan joukkoon.

Sitten tuli korona ja pysäytti matkailun niin, että vuonna 2021 tulijoita oli enää 356 000. Tuona vuotena tulot olivat 416 miljoonaa dollaria, kun vastaava luku kaksi vuotta aiemmin oli ollut 2,6 miljardia.

Viime vuodelle odotettiin jo selvästi parempia aikoja, vaikka talous muuten oli pahasti rempallaan. 2,5 miljoonaa turistia jäi kuitenkin haaveeksi. Määrä oli kaikkiaan noin 1,7 miljoonaa, viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2021.

Matkailun tuomat tulot ovat elintärkeitä Kuuballe, ei vain valtiolle, vaan myös yksityisyrityksille kuten huoneiden vuokraajille, ravintoloille ja muille läheisesti matkailuun liittyville aloille kuten esimerkiksi takseille ja matkamuistojen myyjille.

Kuuba sijoitti viime vuonnakin isoja summia uusien hotellien rakentamiseen, vaikka hotellien käyttöaste on ollut erittäin matala eikä mitään varsinaista ryntäystä ole odotettavissa.

Maailmanpoliittinen tilanne saattaa myös vähentää intoa matkustaa Kuubaan. Kuuba seisoo liittolaisensa Venäjän rinnalla, puhuu erikoisoperaatiosta, ei kerro puolueen mediassa mitään Venäjän sodankäynnin aiheuttamista tuhoista ja julmuuksista Ukrainassa.

Presidentti Miguel Díaz-Canel käväisi loppuvuodesta Moskovassa vakuuttamassa ystävyyttä ja tukea Vladimir Putinille. Tämä kaikki saattaa ainakin Euroopassa karsia Kuubaan menijöitä.

Hallitus kyllä ennusti tälle vuodelle 3,5 miljoonan kansainvälisen turistin tuloa. Kuubalaiset toivonevat lähinnä sitä, että todellinen luku olisi mahdollisimman lähellä arviota.

Jarruja vai kehitystä yksityissektorille?

Kuuban viranomaiset vakuuttelevat aika ajoin, että yksityinen sektori on kuubalaisen talousmallin peruuttamaton osa. Siitä huolimatta yksityisyrityksiin on vuosien varrella kohdistettu paljon panettelua, jopa vihaa, erilaisia esteitä ja turhia ongelmia.

Vaikeuksia kuvastaa hyvin näiden yritysten kehityksen hitaus. Ns. trabajo por cuenta propia, omaan laskuun työskentely, sallittiin jo 2010, mutta kesti toistakymmentä vuotta ennen kuin hallitus tai itse asiassa puolue antoi virallisen luvan mikro-, pien- ja keskisuurille yrityksille (espanjaksi mipymes).

Pääasiallisena syynä siihen voi pitää pakkoa, kun talous oli jälleen kerran ajanut pahemman kerran karille.

Koko tuon odotusajan yksityisyritykset ovat kärsineet monista vastoinkäymisistä, politiikan muutoksista, veivaamisesta ja vatuloinnista. Eikä näitä mipymes-yrityksiä ole vieläkään kuin jonkin verran yli kuusi tuhatta 11,3 miljoonan ihmisen maassa. Niistäkin vain osa on uusia. Muut ovat vain virallistaneet entisen asemansa.

Kuvaa hyvin vallanpitäjien asennetta, että vuodenvaihteessa tuli taas voimaan uusi rajoitus. Tällä kertaa uusilta mipymes-yrityksiltä poistettiin verohelpotukset. Se vaikeuttaa melkoisen varmasti uusien yksityisyritysten luomista, luo epävarmuutta jo olemassa olevien yritysten toimintaan.

Kuubalainen ekonomisti, OnCuba-nettisivuston kolumnisti Juan Triana pitää tekoa valitettavana, koska se vaikuttaa heikentävästi työllistämiseen ja tuleviin sijoituksiin. Ja kuitenkin nykyisessä talouskriisissä tarvittaisiin nimenomaan lisää tuotantoa eikä missään tapauksessa pitäisi vahingoittaa tulevien toimijoiden luottamusta.

Hyvä kysymys alkaneelle vuodelle onkin, jarrutetaanko yksityissektoria entistä enemmän vai lisätäänkö yhteistyötä yksityisten kanssa, avataan enemmän tuontia ja vientiä sekä mahdollisuuksia yhteistyöhön ulkomaisen pääoman kanssa.

Kuuban kommunistinen puolue puhuu kovasti yhteistyöstä Kiinan kanssa, mutta ei näytä millään haluavan ottaa oppia Kiinan ja myös Vietnamin kokemuksista ja hyvistä tuloksista yksityisyritysten kanssa. Sen sijaan se kyllä järjestää korkean viranomaistason kursseja Xi Jinpingin ajatuksista.

Kuinka moni lähtee vuonna 2023?

Kuubaa rasittaa monin tavoin nyt ja vielä enemmän tulevaisuudessa maastamuutto, jos se jatkuu nykyisenkaltaisena. Maastalähtö ei vuodesta 2021 lähtien ole enää ollut mikään muuttoaalto, vaan jo ainakin pienimuotoinen tsunami.

Yhdysvaltain rajaviranomaisten tilastojen mukaan maahan saapui lokakuun 2021-lokakuun 2022 välisenä aikana yli 220 000 kuubalaista. Virta on myös sen jälkeen jatkunut, tuhannet ovat lähteneet.

Samaan aikaan Yhdysvaltain rannikkovartiosto pidätti mereltä 6182 "lauttailijaa" ja lokakuun 2022 jälkeen vielä yli 4000 lisää. Näihin lukuihin on vielä lisättävä muihin maihin lähteneet ja vaarallisella merimatkalla hukkuneet.

Kuubassa alkaa olla tilanne, jossa todella erittäin moni perhe ja kortteli on nähnyt yhden tai useamman sukulaisen lähtevän. Pääasiallisena syynä on huono taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen todellisuus; harva enää uskoo, että edes jonkinasteinen parannus olisi mahdollista siedettävän ajan kuluessa,

Kuuba maksaa kalliisti tällaisesta tsunamista. Jokainen lähtijä vie palan Kuubaa mennessään: lahjakas nuori, ammattitaitoiset ja yritteliäät ihmiset, tiedemiehet ja -naiset ja muut korkeakoulutetut, taiteilijat ja urheilijat, taitavat ammattityöntekijät, isät, äidit, pojat, tyttäret, heitä puuttuu nyt yhä enemmän kuubalaiskodeista.

Muutto vaikuttaa myös entistä rajummin tulevaisuuden väestörakenteeseen. Eläkeikäisten määrä kasvaa koko ajan, ikäpyramidin toisessa päässä yhä useampi ikuisiin täyttämättömiin lupauksiin ja näköalattomuuteen kyllästynyt nuori tekee päätöksensä ja häipyy maasta. Nähtäväksi jää, miten Joe Bidenin uudet kuubalaisten maahanmuuttoa sääntelevät toimet vaikuttavat siirtolaisten määrään.

Valitettavasti Kuubassa ei enää aikoihin ole kysytty, kuka lähtee, vaan kuka jää.

Jutun lähteenä on käytetty mm. OnCuba-uutissivustoa.

Teksti: Antti Halinen