Kuuba pelkää juomaveden loppuvan
Makea vesi on rajallinen resurssi saarivaltiossa, jonka joet ovat lyhyitä ja matalia.
Kuubassa rakennetaan kuumeisesti vesijohtoja, vedenpuhdistamoja ja suolanpoistolaitoksia. Maa pyrkii saamaan hallintaan ilmastonmuutoksen voimistamien kuivien kausien ja tulvien vaikutukset.
Vesijärjestelmän ohella parannetaan vesivarantojen seurantaa. Siten voidaan entistä paremmin ennakoida niin tulvia kuin kuivuuttakin. Hankkeen toteuttaa Kuuban kansallinen vesivarantoinstituutti YK:n tuella ja Venäjän rahoituksella.
Sateiden odotetaan harvinaistuvan
Kuuban pääsaaren pitkänomaisesta ja kapeasta muodosta johtuen sen joet ovat enimmäkseen lyhyitä ja matalia. Veden määrä riippuu lähinnä sateista, jotka ovat runsaimmillaan toukokuusta lokakuuhun sekä trooppisten myrskyjen pyyhkiessä Karibiaa.
Vuosittainen sademäärä on keskimäärin 1 330 millimetriä, mutta sateet ovat kaiken aikaa harvinaistumassa. Näin tapahtuu etenkin saaren itäosassa, jossa virtaavat maan pisimmät ja suurimmat joet Cauto ja Toa.
Vuosina 2014-2017 Kuuba kärsi kovimmasta kuivuudesta yli sataan vuoteen. Tutkimusten mukaan Kuuban ilmasto on muuttumassa vähemmän sateiseksi, saarien lämpötila kohoaa ja kuivat kaudet pahenevat. Vuoteen 2100 mennessä veden saatavuus uhkaa vähentyä yli 35 prosenttia.
Ilmastonmuutoksen seurauksena myös merenpinnan odotetaan nousevan. Se kiihdyttää suolaveden tunkeutumista saarien makeita vesiä pilaamaan.
Puhdas juomavesi on perusoikeus
Vuodesta 2019 voimassa ollut uusi perustuslaki suojelee kuubalaisten oikeutta puhtaaseen juomaveteen.
Kuitenkin vain 86,5 prosenttia kaupunkilaisista ja 42,2 prosenttia maalaisista saa juomavetensä kotinsa hanasta. Vesijohdot ovat paikoitellen yli sata vuotta vanhoja, ja hävikki on mittava: lähes neljännes vesijohtovedestä valuu rikkonaisista putkista maahan.
Huolimatta kolmen vuosikymmenen talouskriiseistä ja vuodesta 1962 jatkuneesta Yhdysvaltain kauppasaarrosta Kuuba on viime vuosina käyttänyt miljoonia vesipulan lieventämiseen ja veden laadun parantamiseen.
Valtiolla on vuodesta 1959 lähtien ollut kunnianhimoinen tekoaltaiden rakennusohjelma. Kuudessa vuosikymmenessä maan väkiluku on lähes kaksinkertaistunut 11,2 miljoonaan. Tekoaltaiden määrä on samassa ajassa kasvanut vajaasta 20:stä yli 240:een. Altaiden kapasiteetti on yli yhdeksän miljardia kuutiometriä.
Veden puhtaus askarruttaa kansalaisia
Vuotuisilla yli 12 miljoonan euron investoinneilla on esimerkiksi rakennettu vesiputkien, kanaalien, patojen, tunnelien ja siltojen verkostoa, jolla siirrellään kuiville alueille vettä satojen kilometrien päästä.
Viime vuosina moniin maakuntiin on myös rakennettu suolanpoistolaitoksia, joilla merivedestä tehdään juomakelpoista. Kuuban kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin Camagüeyhin on valmistumassa maan suurin vedenpuhdistuslaitos, joka puhdistaa 1 800 litraa vettä sekunnissa.
Johdoissa virtaava vesi on kloorikäsiteltyä, mutta mikro-organismit huolettavat silti kansalaisia.
"Olisi hyödyllistä, jos kaupoissa olisi tarjolla useammin ja halvempia vedensuodattimia, sillä ne suojelevat terveyttämme", havannalainen Yolanda Soler toivoo.
Teksti: IPS - Luis Brizuela
(Inter Press Service)