Kauppasaarto kurittaa kuubalaisia kovemmin kuin koskaan

Kauppasaarron aiheuttamat vahingot ovat nousseet ennätyslukemiin, mutta Bidenin hallinto ei toistaiseksi ole tehnyt elettäkään Trumpin linjan muuttamiseksi.

Kuubaan on kohdistunut lähes 60 vuoden ajan Yhdysvaltojen yksipuolisesti julistama kauppa-, talous- ja finanssisaarto. Maiden välit ovat kiristyneet viime vuosina, kun Donald Trumpin hallinto perui Barack Obaman kaudella otettuja edistysaskelia ja kiristi kauppasaartoa yli kahdella sadalla uudella toimenpiteellä.

Nykyinen presidentti Joe Biden kritisoi vaalikampanjassaan Trumpin asettamia rajoituksia rahalähetyksille, joita Yhdysvalloissa asuvat kuubalaiset lähettävät perheilleen. Hän myös lupasi palata "suurelta osin" Barack Obaman uuteen Kuuban-politiikkaan, jossa pyrittiin Yhdysvaltojen ja Kuuban lähentymiseen diplomatian kautta.

Vaalien jälkeen ääni kellossa muuttui, tai ainakin Kuubaa koskevat kysymykset siirrettiin odottamaan parempia aikoja. Huhtikuussa Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki totesi, että "Kuuban-politiikan muuttaminen tai lisätoimet eivät tällä hetkellä kuulu presidentin tärkeimpiin ulkopolitiikan painopisteisiin".

Kuuba menettää miljardeja

Kuubaan kohdistuvat pakotteet ovat nyt kovemmat kuin koskaan sitten kauppasaarron alkuaikojen. Saartopolitiikan kiristyksiin kuuluvat mm. Kuuban pankkisiirtojen vaikeuttaminen, öljytoimitusten estäminen Kuubaan, lentojen kieltäminen maakuntakaupunkeihin, Kuuban kansainvälistä lääkäriapua vastan suunnatut toimenpiteet ja Helms-Burton -lain kolmannen artiklan aktivoiminen, mikä mahdollistaa oikeudenkäynnit Kuubaan investoivia yrityksiä vastaan.

Trumpin pakotepolitiikan seurauksena kauppasaarron aiheuttamat vahingot nousivat huhtikuusta 2019 maaliskuuhun 2020 kestäneellä vuoden tarkastelujaksolla 5,5 miljardiin dollariin vuodessa. Nousu on huomattava, sillä edellisellä tarkastelujaksolla kauppasaarron laskettiin aiheuttaneen Kuuballe vuoden aikana 4,3 miljardin vahingot.

Tarkastelujakso päättyy koronapandemian alkuun. Tällä hetkellä Kuuballe koituvat vahingot ovat vielä suurempia. Trumpin päätös laittaa Kuuba terrorismia tukevien maiden listalle tammikuussa 2021 on edelleen vaikeuttanut maan kansainvälistä kauppaa ja rahoitusta. Kuuba joutui mm. lopettamaan käteisdollarien vastaanottamisen pankeissa kesäkuussa 2021 pakotteiden aiheuttamien ongelmien vuoksi.

Yli viiden miljardin menetykset vuodessa ovat Kuuballe huomattavia, kun esimerkiksi maan talousveturina pidetty turismi tuottaa normaalioloissa noin kolmen miljardin dollarin vuosittaiset tulot. Koronapandemian aikana turismi pysähtyi kokonaan, mikä on ajanut Kuuban vaikeaan valuuttapulaan.

Oxfam: Saarrosta kärsivät heikoimmat

Maailman suurimpiin avustusjärjestöihin kuuluva Oxfam julkaisi YK:n kauppasaartoäänestyksen alla toukokuussa raportin Kuuban kauppasaarron vaikutuksista. Right to Live Without a Blockade -raportin mukaan kauppasaarto vaikuttaa kaikkien kuubalaisten elämään, mutta erityisen kielteiset vaikutukset sillä on naisten ja kaikkein haavoittuvimpien ryhmien, kuten vammaisten, asemaan.

Oxfamin mukaan pakotteet ovat yli vuoden kestäneen koronakriisin ajan olleet myös todellinen este koronatestien, hengityskoneiden ja rokotusvälineiden hankkimiselle, mikä on pitkittänyt COVID-19 -pandemiaa Kuubassa tarpeettomasti.

Kauppasaarto vaikeuttaa huomattavasti Kuuban terveydenhuollon toimintaa. Kuuba ei voi esimerkiksi ostaa uusinta lääketieteellistä teknologiaa, sillä kauppasaartolait kieltävät myymästä Kuuballe tuotteita, joiden komponenteista yli 10 % on peräisin Yhdysvalloista. Sen vuoksi Kuuba ei ole voinut ostaa mm. tehohoidossa käytettyjä sveitsiläisiä hengityskoneita, eikä kuubalaisilla ole mahdollisuutta saada uudenaikaisia kuulokojeita tai proteeseja.

Lääketilanne heikentynyt

Vuoden aikana lääkepula Kuubassa on pahentunut huomattavasti. Kun Kuuban lääketuonnista vastaava yritys teki ostopyynnöt seitsemälle yhdysvaltalaiselle lääkeyhtiölle, joilta se on aiemmin ostanut lääkkeitä, vain kaksi yritystä reagoi: toinen kieltäytyi kaupankäynnistä ja toisella ei ollut myyntilupaa, joten kauppa raukesi. Viidestäkymmenestä muusta lääkemyyjästä vain kolme vastasi - kaikkien vastaus oli kielteinen.

Erityisen vaikeaa Kuuballe on ostaa monia lasten ja syöpäpotilaiden hoidossa käytettäviä lääkkeitä. Kuuba joutuu etsimään lääkkeitä ja lääketieteellisiä tarvikkeita kaukaisilta markkinoilta. Monien koneiden, varaosien ja lääkkeiden hankkiminen välikäsien kautta tulee Kuuballe jopa 30-40 % kalliimmaksi kuin läheltä ostettuna.

Kauppasaarto haittaa myös näitä kalliita operaatioita. Yhä useammin lentoyhtiö on kieltäytynyt kuljettamasta Kuuban ostamia lääkkeitä tai rahtikirjoja ei ole hyväksytty.

Oxfamin raportissa tuodaan esiin, kuinka Kuuban vastaiset pakotteet kohdistuvat myös maalle tehtyihin lahjoituksiin aiheuttaen miljoonaluokan menetykset. Talouspakotteiden vuoksi Kuuballe lahjoitettuja hengityskoneita, koronatestejä ja terveydenhuollon henkilökunnan suojavälineitä on jäänyt maan rajojen ulkopuolelle.

Samoista kokemuksista kertoo humanitaarista apua eri Euroopan maista Kuubaan toimittavan MediCuba-Europan johtaja Franco Cavalli. Hiljattain MediCuba-Europa hankki sveitsiläiseltä firmalta antibiootteja, jotka oli tarkoitus lähettää meritse Kuubaan. Pankki ei suostunut siirtämään maksua MediCuban tililtä lääkefirmalle. Cavallin tarjouduttua tekemään pankkisiirron omalta tililtään pankki hylkäsi senkin. MediCubalta jää myös saamatta arviolta 15 prosenttia ihmisten tekemistä lahjoituksista, joita pankit eivät suostu siirtämään avustusjärjestön tilille.

Saarto pahentaa ruokapulaa ja hidastaa ratkaisuja

Erityisen pahasti kuubalaisten elämään ovat iskeneet vuonna 2019 käyttöön otetut viisi toimenpidepakettia, joiden tarkoitus on monitoroida ja rangaista yrityksiä, laivoja ja varustamoja, jotka kuljettavat Venezuelasta peräisin olevaa öljyä Kuubaan. Sanktioita on käytetty kymmeniä yrityksiä ja aluksia vastaan.

Pakotteet saivat Kuubassa aikaan pahan energiakriisin, joka on vaikuttanut kaikkien elämään: polttoaineesta on pulaa, joukkoliikennettä on supistettu, maataloustuotanto on vaikeuksissa, tehtaissa on ollut tuotantoseisokkeja ja tuotteiden jakelu on kangerrellut.

Ulkomaankaupassa Kuuba ei ole samalla viivalla muiden ostajien kanssa. Esimerkiksi elintarviketuonti on Kuuballe kallista, sillä saarron vuoksi se ei saa normaalia rahoitusta kaupankäyntiin. Kuuba ostaa mm. kanaa Yhdysvalloista, mutta kauppa on tarkoin säädeltyä ja luvanvaraista. Kaupankäynnissä ei voida käyttää yhdysvaltalaisten pankkien tai kansainvälisten rahoittajien luottoja, eikä kauppaa voida käydä suoraan dollareilla. Sen vuoksi jokaiseen ostoon tarvitaan useiden kansainvälisten pankkien palveluita, joista jokainen veloittaa oman komissionsa. Lopputuloksena tuotteiden ostaminen on Kuuballe paljon kalliimpaa kuin muille maille.

Kuuban pitäisi panostaa voimakkaasti oman maataloustuotannon kasvattamiseen, mutta Oxfamin raportin mukaan juuri maatalous on yksi eniten Yhdysvaltojen kauppasaarron kurittamista toimialoista. Yhdessä Kuuban järjestelmän kotikutoisten ongelmien ja ylenmääräisen byrokratian kanssa saarto vaikuttaa ruoan tuotannon määrään, laatuun ja valikoimaan.

Oxfam nostaa erityisesti esiin myös, että viljelijöiden ohella myös muut Kuuban yksityisyrittäjät kärsivät suuresti Donald Trumpin asettamista uusista sanktioista. Ne iskivät pahasti esimerkiksi turismisektorille jo ennen koronakriisiä.

Mitä tekee Bidenin hallinto?

YK:n yleiskokous on säännöllisesti vaatinut Kuuban vastaisen saarron lopettamista valtavalla ääntenenemmistöllä. Kauppasaarrosta on perinteisesti äänestetty YK:ssa loka-marraskuussa, mutta koronapandemian aiheuttamien muutosten vuoksi viime syksyn äänestys siirrettiin pidettäväksi vasta tänä kesänä juhannusviikolla.

Yhdysvalloissa useat tahot kiirehtivät presidentti Joe Bidenin hallintoa muuttamaan maan epäonnistunutta Kuuban-politiikkaa. Keväällä 80 vaikutusvaltaista edustajainhuoneen demokraattijäsentä vetosi presidenttiin, jotta hallinto kumoaisi "julmat" pakotteet Kuubaa vastaan ja aloittaisi uudelleen lähentymisen Kuuban suuntaan.

Toistaiseksi merkkejä muutoksesta ei ole nähty. Barack Obaman kansallisen turvallisuuden neuvonantajana toiminut ja Kuuban suhteiden normalisoimisen arkkitehtinä pidetty Ben Rhodes tviittasi 23. huhtikuuta, että Bidenin linjassa Kuuban suhteen ei toistaiseksi ole mitään eroa Trumpin linjaan.

Teksti: Tomi Kuhanen