Inflaation, sähkökatkojen ja lisääntyvän korruption vuosi
Kulunut vuosi 2022 oli kuubalaisille yksi viime aikojen huonoimmista, ellei peräti huonoin. Syitä on monia. Niistä ehkä tärkein on talouden romahdus ja siihen läheisesti liittyvät koko vuoden jatkuneet sähkökatkot, jotka tuhoavat normaalin elämän mahdollisuuksia.
Viime vuoden rahauudistus meni Kuubassa tosi pahasti pieleen. Se aiheutti valtaisan inflaation, nosti hinnat pilviin, heikensi jo ennestään huonon ostovoiman pohjamutiin, lisäsi sosiaalista epätasa-arvoa ja köyhyyttä, kasvatti tuloeroja.
Tämän uudistuksen piti tehdä Kuuban pesosta varteenotettava valuutta, mutta käytännössä se vahvisti vain dollaria ja loi itse asiassa kaksi pesoa, viralliseen valuuttakurssiin ja epäviralliseen katukurssiin vaihdettavan peson.
Tämä toi mieleeni Kuuban neukkuajan vitsin 1980-luvulta dollarin ja ruplan vaihtokurssista: yhdestä dollarista piti maksaa kilo ruplia.
Talouden ongelmia lisäsi myös syyskuun lopulla Kuubaan iskenyt hirmumyrsky Ian. Se teki pahaa jälkeä Kuuban neljänneksi tärkeimmän vientituotteen tupakan viljelyksillä ja varastoissa etenkin maan länsiosassa Pinar del Ríon maakunnassa.
Sähkökatkojen vuosi
Ian romahdutti myös Kuuban sähköverkon. Hyvin monet kuubalaiset olivat neljä-viisi päivää ilman sähköä ja usein myös ilman vettä.
Sähkökatkot alkoivat kuitenkin jo alkuvuodesta ja olivat jokapäiväisen elämän kiusana vuoden loppuun asti. Moni rapakunnossa oleva voimala oli toistuvasti huollossa tai korjattavana muun muassa varaosien ja polttoaineen puutteen vuoksi. Monen ihmisen vähäiset elintarvikkeet pilaantuivat, kun katkos lopetti vähän väliä jääkaappien toiminnan.
Katkokset tekee erittäin hankaliksi myös se, ettei niistä aina ole annettu aikatauluja, vaan ne alkavat täysin yllättäen. Havannassa sähkökatkot ovat kesän ja alkusyksyn levottomuuksien jälkeen olleet satunnaisia, mutta muualla maassa oli syksyllä jopa 16 tunnin katkoja.
Kuubaa tietysti rasittivat edelleen myös Yhdysvaltain talous- ja rahoituspakotteet. Helpotuksia oli tosin tullut esimerkiksi lentoyhteyksiin ja rahalähetyksiin.
Terveydenhuollon kriisi
Lääkepula on Kuubassa ankara, apteekeista ei löydy juuri mitään, sairaaloissa on puutetta kaikesta. Terveydenhuolto on ilmaista, mutta yleiseksi tavaksi on tullut, että potilas muistaa lääkäriä sopivalla lahjalla. Nopean hoitoon pääsyn voi turvata vaikkapa lataamalla saldoa hoitavan lääkärin matkapuhelimeen.
Eräs matkailija sai Kuubassa vaarallisesti levinneen dengue-kuumeen ja oli ns. kansainvälisellä klinikalla. Sieltä hän ei saanut muuta apua kuin satoja euroja maksaneen nesteytyksen suolaliuoksella. Lääkkeitä ei ollut edes ulkomaiselle turistille, vaan ne piti etsiä netin laittomilta osto- ja myyntipalstoilta omien kontaktien kautta.
Kaikesta huolimatta Kuuba järjesti syksyllä terveysturismin kansainvälisen kokouksen Havannassa eli se yrittää tarjota klinikoitaan ulkomaalaisille, vaikka rahkeet edes omien kansalaisten hoitoon eivät riitä.
Yksi vakava seuraus terveysalan kriisistä on lapsikuolleisuuden raju nousu. Vuosina 2017-18 se oli vielä koko Latinalaisen Amerikan alhaisimpia, vain neljä kuollutta tuhatta syntynyttä kohti. Kolmessa vuodessa luku lähes kaksinkertaistui 7,6:ään ja uhkasi tänä vuonna nousta jo kahdeksaan.
Toinen vakava seuraus on lääkärien kasvanut halu häipyä maasta. Heidän pitää kuitenkin ensin päästä virallisesti eroon ammatinharjoittajan asemastaan hakemalla nimensä pois lääkärirekisteristä.
Koska hakemusten käsittelyä on alettu viivästyttää 4-5 vuotta, asiaan on etsittävä ratkaisu, jossa korruptio pelaa.
Lääkärit eivät saa passia, jos heidän nimensä on ammattirekisterissä. Mutta jos he pystyvät maksamaan kaksi tuhatta dollaria, nimi poistetaan rekisteristä passinhaun ajaksi ja palautetaan sinne, kun passi on saatu.
Sama operaatio toistuu, kun lääkäri on passi ja lentolippu mukanaan lentokentällä lähdössä matkaan. Nimi pois rekisteristä, koska se tarkistetaan aina lentokentällä. Kun lento on lähtenyt, nimi palautetaan rekisteriin, josta se virallisesti ei ole pois ollutkaan. Näin erään Yhdysvaltoihin päässeen lääkärin mukaan.
Kertasumma 2 000 dollaria on niin suuri, että virastossa täytyy suojelijana olla ison osan rahasta saava pomohenkilö, joka sitten (ehkä) jakaa hyvää alaisilleen, ja jossain muualla viranomaisportaissa katsotaan asiaa läpi sormien. On tietysti myös mahdollista, että operaatio on vain yksi keino lisää hallituksen valuutan metsästyksessä.
Xi:n ajattelu malliksi
Kun talous sakkaa koko ajan, talousministerin mukaan yli 400 valtionyritystä pukkaa pelkkää tappiota, terveydenhoito ei pelaa ja ongelmia puskee joka nurkasta, luulisi puolueen keskittyvän talouteen ja sen rakenteiden muuttamiseen, koska nykymalli ei toimi.
Sen sijaan puolue päätti järjestää marraskuulle kaksi viikkoa kestäneen ministeritason seminaarin Kiinan 20. puoluekongressin teemoista ja samalla syventää tietoa Kiinan johtajan Xi Jinpingin ajattelusta.
Kurssilla oli 50 osallistujaa, ministereitä, valtionyhtiöiden johtajia ja erilaisten instituuttien pomoja. Kiinan Kuuban-suurlähettilään mielestä tällainen seminaari osoittaa kummankin maan poliittista luottamusta menestyksekkään sosialismin rakentamisessa.
Saattaa se myös osoittaa puolueen kyvyttömyyttä tai haluttomuutta tunnustaa talouden tosiasioita ja suurten muutosten tarvetta muuten kuin tutkimalla Xi:n ajatuksia, jotka eivät ole millään tavoin maailmaa häikäisseet ja joita vastaan kiinalaiset itse lähtivät protestoimaan kaduille marraskuussa.
Valtio ja korruptio
Fidel Castro jyrisi 40 vuotta sitten eräässä puheessaan korruption yleisyydestä Kuubassa. Tosin hän puuttui esimerkkeinä lähinnä lillukanvarsiin kuten jäätelö- ja alkoholiannoksiin, bensan myyntiin ja jonoihin paikkoja myyviin kelmeihin. Epärehellisyyttä löytyi kuitenkin myös tuomarien, lakimiesten, poliisien, tavallisten työläisten ja älymystön jäsenten joukosta.
Hetken ylipäällikön puheen jälkeen porukka seisoi asennossa, mutta pian sama meno jatkui ja on jatkunut nykypäivään asti. Korruptio on rakenteellista, eräänlainen kansantauti, johon kaikki kykenevät turvautuvat valtiota ja puoluetta myöten.
Muutama esimerkki aiemmin mainitun lääkärirekisterin lisäksi. Jos matkustajalla on matkatavaroissaan ylipainoa ja lisäksi tarve muuttaa istuinpaikkaa, niin asia hoituu ystävällisellä keskustelulla lentokenttävirkailijan kanssa ja 50 eurolla.
Kuubassa on mahdotonta hankkia edes perustarvikkeita ilman ulkomaanvaluuttaa. Pimeän rahanvaihdon kitkemiseksi valtio alkoi syksyllä vaihtaa pesoja valuutoiksi, joskin hyvin rajallisesti. Virallisiin valuutanvaihtotoimistoihin ilmestyi pian epävirallisia vartijoita, jotka eivät päästä jonoon ilman 1000-2000 peson (noin 5-10 dollaria) "sisäänpääsymaksua".
Koska paikat ovat valtion hallussa, systeemillä täytyy olla jonkinlainen suojelija. Vartijat voivat olla turvallisuuspalvelun agentteja, joille järjestetään lisäansioita tai sitten he ovat ryhtyneet yksityisyrittäjiksi. Tosin en tiedä, onko valuutanvaihtojonojen vahtiminen ja asiakkaiden veloittaminen sallittujen yksityisalojen luettelossa.
Villa Claran maakunnassa Camajuanín kaupungissa on joukko menestyneitä, yksityisiä kenkäverstaita ja niistä tunnetuin Jona`s SURL. Sen johtaja, perhe, lähipiiri ja avustajat ovat tyypillisiä Kuuban uusrikkaita, joiden toiminnasta valtio/puolue ovat kiinnostuneita.
Eipä siis ihme, että yrityksen johtajan "juridisena neuvonantajana" on turvallisuuspalvelun agentti, ilmeisesti virkavapaalla, nimeltä Yoandry Riverón, agenttinimeltään Cristian, nyt linkki hallitukseen.
Cristian tunnetaan vanhastaan Las Villasin yliopiston opiskelijoiden ja professorien poliittisesta ahdistelusta ja lopulta muutaman erottamisesta yliopistosta vääränlaisten ajatusten vuoksi.
Enemmän korruptiosta voit lukea kirjastani Kuuba 2020 luvusta Korruptio, vallankumouksen vakiovieras.
Aivovuoto Kuubasta kasvaa
Yhdysvaltain virallisten tilastojen mukaan lokakuun 2021 ja syyskuun 2022 välisenä aikana maahan tuli lähes 200 000 kuubalaista pakolaisina tai muuttajina. Se on selvästi suurempi määrä kuin vuoden 1980 ns. Marielin joukkopaossa, jossa lähtijöitä oli kaikkiaan noin 125 000.
Nicaraguasta tuli tärkeä silta kuubalaisille, kun maa poisti heiltä viisumipakon. Yhä useampi kuubalainen keräsi dollarinsa, lensi Nicaraguaan ja jatkoi sieltä kohti Yhdysvaltoja tavalla tai toisella.
Lähtijöiden joukossa oli poikkeuksellisen paljon korkeasti koulutettuja, tulevaisuuden näköalattomuuteen kyllästyneitä, tuottavimmassa iässä olevia nuoria yksinään tai perheineen. Heidän lähtönsä muuttaa maan väestörakenteen entistä huolestuttavammaksi, kun yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa koko ajan ja samaan aikaan nuoret nostavat kytkintä ja poistuvat maasta.
Nicaraguan pikkudiktaattorilla Daniel Ortegalla ja Kuuban johdolla on ollut varsin hyvät suhteet. Siksi voisi jopa epäillä, että maiden johtajat olisivat suhmuroineet jonkinlaisen hiljaisen sopimuksen viisumien poistamisesta.
Nuoret lähtijät sopeutuvat nimittäin hyvin Yhdysvaltoihin ja alkavat pian lähettää rahaa sukulaisilleen. Kuubaan tuleva raha hyödyttää paitsi omaisia myös valuuttaa hamuavaa hallitusta, jonka kauppoihin raha enimmäkseen ohjautuu, koska yksityinen sektori on yhä varsin mitätön eikä sen anneta kasvaa millekään taloudellisesti merkittävälle alalle.
Monen nuoren lähtöön vaikuttivat varmasti viime vuoden heinäkuun laajat mielenosoitukset, väkivalta mielenosoittajia vastaan, pitkät vankeustuomiot tänä vuonna jatkuneissa oikeudenkäynneissä - yhteensä jo yli 600 tuomittua - ja selvästi kiristyneet otteet opposition tunnettuja hahmoja vastaan.
Puolue perustuslain yläpuolella
Lainaan jutun loppuun vielä ylipäällikköä, tällä kertaa vuoden 1959 toukokuulta, viisi kuukautta vallankumouksen voiton jälkeen.
Castro vakuutti tuolloin, ettei vallankumous ole kapitalistinen eikä kommunistinen. Castron mukaan kapitalismi nälkiinnyttää kansan ja kommunismi kyllä ratkaisee taloudelliset ongelmat, mutta se tukahduttaa vapaudet.
Sattuvasti sanottu, mutta kuusi vuotta myöhemmin samainen Castrro perusti uuden kommunistisen puolueen. Se onkin sitten hallinnut maata yksinvaltaisesti näihin päiviin asti, näyttää edelleen haluavan pysyä vallassa ja väittää jopa olevansa vallankumouksen sielu.
Kansalliskokouksen perustuslaki- ja lakikomitean puheenjohtaja, juristi José Luis Toledo Santander kiteytti puolueen aseman tunnetuksi tulleessa lausahduksessaan: "Perustuslaki ei voi määritellä ohjeita puolueelle."
Vestigia terrent, opin aikoinaan lukiossa latinan oppitunneilla.
Teksti: Antti Halinen