Ikääntyvä Kuuba potee kroonista lääkepulaa
Musta pörssi kukoistaa mutta solidaarisuuttakin ilmenee.
Kuubaa on jo pitkään vaivannut lääkepula, ja yhä useampi joutuu etsimään apua pimeiltä markkinoilta. Lääkkeiden kysyntää kasvattaa väestön nopea ikääntyminen, jonka myötä elintasosairaudet yleistyvät.
"Verenpainelääkkeitäni, kaptopriiliä ja hydroklooritiatsidia, ei saatu yli neljään kuukauteen. Huhtikuun lopulla pystyin ostamaan niitä apteekista mutta en riittävästi. Myyjä selitti, että tarjonta on edelleen epävakaata", Holguínissa asuva somevaikuttaja Leonardo Brito, 41, kertoo.
Hänellä todettiin jo 16-vuotiaana verenpainetauti, jonka pitäminen aisoissa vaatii jatkuvaa lääkitystä. Brito tunnustaa viime viikkoina pienentäneensä annoksia reippaasti saadakseen tabletit riittämään.
Verenpaine- ja nesteenpoistolääkkeiden ohella Kuuban apteekeissa on pulaa antibiooteista, ahdistuksen lievittämiseen käytetyistä anksiolyyteistä, psykoosilääkkeistä, antihistamiineista ja injektoitavista lääkkeistä.
Liian kallista
"Eläkkeellä oleva isäni on diabeetikko ja tarvitsee glibenklamidia. Olen etsinyt sitä mustasta pörssistä, mutta hinnat ovat niin korkeat, ettei palkkani riitä tarvittavan annoksen hankintaan", havannalainen opettaja Bárbara Cruz valittaa.
Kuuban valtiollisen bio- ja lääketeollisuuden yritysryhmän BioCubaFarman operaatio- ja teknologiajohtaja Rita María García ilmoitti toukokuun alussa, että tiettyjen välttämättömien lääkkeiden saatavuutta parannetaan.
Hän myönsi, että sekä kotimaisten että ulkomailta tuotavien lääkkeiden saatavuudessa on yhä ongelmia. "Kaikkia tarpeita ei pystytä tällä hetkellä tyydyttämään."
BioCubaFarman vastuulla on 525 Kuuban kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän perusluettelon 849 lääkkeestä, jotka ovat maksuttomia maan 11,1 miljoonalle asukkaalle.
Taustalla talouskriisi ja saarto
García listasi lääkepulan syiksi talous- ja rahoituskriisin sekä Yhdysvaltain kauppasaarron kiristymisen.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriön myöntämät luvat kyllä mahdollistavat lääkkeiden ja terveystarvikkeiden ostamisen. Kuuban mukaan Washingtonin asettamat pakotteet kuitenkin estävät kansainvälisten luottojen saannin ja vaikeuttavat rahtikuljetuksia.
Kuuban talous on ollut kriisissä Neuvostoliiton romahtamisesta asti eli yli 30 vuotta. Se on heikentänyt infrastruktuuria sekä sairaaloiden ja poliklinikoiden kaikille maksuttomia palveluja.
Terveydenhuollon ammattilaisten laaja maastamuutto on kärjistänyt tilannetta. Lisäksi koronapandemia hyydytti kaikkea tuotantoa, lääkkeiden ja terveystuotteiden valmistus mukaan lukien.
Koska kotimainen maataloustuotanto ei ole riittävää, Kuuba joutuu tuomaan elintarvikkeita vuosittain lähes kahden miljardin euron edestä. Sekään ei tyydytä kysyntää, joten terveellinen ruokavalio on monessa perheessä utopiaa.
Kehittynyttä tuotantoa
Kuuballa on kuitenkin merkittäviä saavutuksia terveysalalla. Se on kehittänyt vuosikymmenten ajan bioteknologista teollisuutta, joka pystyy valmistamaan 8 maan rokotusohjelmaan sisältyvistä 13 rokotteesta ja monia nykyaikaisia lääkkeitä.
Kuuba kehitti ensimmäisenä Latinalaisen Amerikan maana omat koronarokotteet. Niistä kolmen avulla rokotettiin ennätysajassa koko väestö mukaan lukien lapset ja nuoret.
Pandemian aikana ruoka- ja lääkepula sekä pitkittyneet sähkökatkot herättivät kuubalaisten protestimielialan ja heinäkuussa 2021 nähtiin mielenosoituksia yli 40 kaupungissa.
Saman kuukauden lopulla tulliviranomaiset antoivat ulkomailta palaaville kuubalaisille luvan tuoda omaan käyttöön lääkkeitä sekä ruokaa ja hygieniatuotteita ilman rajoituksia ja tullimaksuja. Lupa on sittemmin uusittu puolen vuoden välein.
Keinottelu suututtaa
Käytännössä se tarkoittaa, että osa kansalaisista voi nauttia tuotteista, jotka eivät ole kaikkien saatavilla. Niitä myös välitetään pimeästi korkeilla hinnoilla. Epävirallisen dollarin kurssin mukaan laskettu kuubalaisten keskipalkka on reilut 21 euroa ja eläke alle 9 euroa kuussa.
Kymmenen tablettia tavallisimpia antibiootteja maksaa pimeillä markkinoilla noin 1,60 euroa ja sama määrä särkylääkettä noin 1,30 euroa. Ryöstöhinnat ja korruptio suututtavat kansalaisia.
"Someryhmissä on tarjolla tavaraa opiaateista ja verenpainelääkkeistä foolihappoon, anestesia-aineisiin tai puuvillasiteisiin ja ompelulankaan. Osa on tuotu ulkomailta, mutta toiset ilmeisesti valmistetaan täällä tai niitä pihistetään sairaaloista ja apteekeista, jotka ovat miltei aina tyhjillään", kirjastonhoitajana Holguínissa työskentelevä Maritza Rivero pohtii.
Solidaarisuuttakin löytyy
Nettiin on kuitenkin syntynyt myös avustusverkostoja, joissa ihmiset jakavat ulkomailta omaisilta tai hyväntekijöiltä saatuja välttämättömiä lääkkeitä niitä tarvitseville, havannalainen toimittaja Damaris Carballo iloitsee.
Hän sai solidaarisuusverkoston kautta 62-vuotiaalle äidilleen epilepsialääkkeitä, joita ei onnistunut löytämään Kuubasta. "Eikä maksanut mitään. Lääkkeen minulle antanut henkilö asetti ehdoksi vain sen, että julkaisen ryhmässä, mihin olin sitä käyttänyt."
Eläkkeellä oleva lääkäri Rosalía Armenteros muistuttaa, että lääkkeiden tuotannon ja jakelun aukot on ennen pitkää täytettävä.
"Jokapäiväisen elämän vastoinkäymiset, stressi ja pulat vaikuttavat myös terveyteen, erityisesti kroonisesti sairailla ja iäkkäillä ihmisillä."
Vaikka jotkut kivut voi hoitaa luonnonlääkkeillä ja vaihtoehtoisilla hoidoilla, Armenteros tähdentää, että on hätätapauksia, jotka vaativat lääkkeitä ja niitä usein puuttuu sairaaloiden ensiavusta.
Elintasosairaudet yleistyvät
Kuubalaisista reilut 21 prosenttia eli lähes 2,4 miljoonaa on yli 60-vuotiaita, ja heistä lähes joka kymmenes elää yksin.
Väestön ikääntymisen myötä yleistyvät ei-tarttuvat taudit. Ne edellyttävät lääkitystä ja elintapojen muutoksia, mikäli kuubalaisten eliniänodote halutaan pitää nykyisessä 78 vuodessa, asiantuntijat painottavat.
Terveysministeriön tilastojen mukaan kuubalaisten yleisimpiä kuolinsyitä ovat jo nyt sydän- ja verisuonitaudit, syövät, diabetes, kirroosi ja muut krooniset maksasairaudet.
Vuoden
2020 terveyskysely paljasti, että kuubalaisista 37 prosenttia kärsii kohonneesta
verenpaineesta. Diabetes oli vuonna 2010 todettu 4 prosentilla mutta vuonna
2019 jo 6,7 prosentilla asukkaista.
Teksti: IPS – Luis Brizuela
Kuvat: Jorge Luis Baños/ IPS
(Inter Press Service)