Hotelleja turisteille vai ruokaa väestölle?

Kuuba elää pahinta talouskriisiä 1990-luvun alun talousromahduksen jälkeen. Monet sanovat, että vielä pahempaa kuin 30 vuotta sitten. Maa tarvitsisi talouden perusteellisia rakenneuudistuksia, mutta hallitus on enimmäkseen tehnyt pieniä korjausliikkeitä, jotka eivät juuri muuta valtion täysin valvomaa talouselämää.

Rahauudistus meni poskelleen, mikä aiheutti valtavan inflaation, nosti hinnat pilviin ja vei väestön valtaosalta vielä jäljellä olleen ostovoiman. Tässä talouspoliittisessa kurimuksessa selviävät vain poliittinen eliitti, sen siipeilijät ja ulkomailta rahaa saavat kuubalaiset.

Jatkuvat voimalarikot kesän helteessä ovat aiheuttaneet monilla alueilla jopa 12, 14 tai 16 tunnin sähkökatkoja. Tuulettimet eivätkä muutkaan sähkölaitteet toimi. Jos jääkaapissa sattuu olemaan ruokaa, se pilaantuu, sähkövalo uhkaa monilla alueilla muuttua harvinaisuudeksi.

Pulaa ja puutetta on lähes kaikesta: elintarvikkeista, hygieniatuotteista, lääkkeistä ja polttoaineista, mikä on vähentänyt rajusti julkista liikennettä.

Matanzasin öljysäiliöiden palo vielä pahensi ongelmaa. Terveydenhoito kärsii lääke- ja välinepulasta ja asuntoja on ainakin miljoona liian vähän.

Hotellit 35%, terveydenhoito 1,7%

Kaiken tämän pulatalouden keskellä hallitus sijoittaa kuitenkin suuria summia hotellien rakentamiseen. Kahden viime vuoden aikana bruttokansantuote laski 7 prosenttia. Tuona aikana hotelleihin sijoitettiin lähes 1,5 miljardia dollaria.

Vuosina 2016-2020 Kuuban hotellien käyttöaste oli virallisten tilastojen mukaan vain viitisenkymmentä prosenttia. Siitä huolimatta hotellihuoneiden määrä kasvoi neljänneksen. Niistä 75 prosenttia oli neljän ja viiden tähden hotelleja.

Viime ja toissa vuonna matkailuhotellien huoneisiin meni noin puolet valtion sijoituksista. Kuluvan vuoden ensi neljänneksellä hotellirakentaminen vei Kuuban tilastokeskuksen mukaan sijoituksista 35 prosenttia. Se tarkoittaa, että hotelleihin sijoitettiin 20 kertaa enemmän rahaa kuin terveydenhoidon (1,7 %) tai opetuksen (1,2 %) kehittämiseen.

Matkailu kasvaa hitaasti

Hotellihuoneiden lisääminen on varsin hämmästyttävää, kun sitä vertaa maahan tulleiden matkailijoiden määrään. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Kuuba vastaanotti vajaat 700 000 ulkomaista matkailijaa. Se oli viisi kertaa enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna, mutta kaukana vuoden 2019 ensi puoliskon kahdesta miljoonasta, siis ennen koronapandemian puhkeamista.

Viranomaisten arvio tälle vuodelle on 2,5 miljoonaa, mutta se tuskin toteutuu nykyisellä vauhdilla Kuuban monien sisäisten ongelmien vuoksi.

Eipä siis ole ihme, että jopa Kuuban tiukasti valvotussa yhteiskunnassa on alkanut kuulua yhä enemmän murinaa hotelleihin menevästä rahasta samaan aikaan, kun kansa saa metsästää elintarvikkeita superpitkissä jonoissa usein siinä onnistumatta.

Eri puolilla maata on ollut myös kansalaiskokoontumisia, joissa on vaadittu viranomaisia selvittämään muun muassa sähkön ja ruuan puutetta. Ainakin toistaiseksi poliisien pamput ovat niissä pysyneet piilossa.

Valuuttaa, valuuttaa

Presidentti ja puoluejohtaja Miguel Díaz-Canel on joutunut myöntämään, ettei osa väestöstä ymmärrä panostusta hotelleihin. Hallitus näyttää kuitenkin itsepintaisesti luottavan matkailun autuaaksi tekevään vaikutukseen - toisin sanoen toivoo sen tuovan valuuttaa niin paljon, että sitä riittäisi muunkin talouden tarpeisiin.

Se on todennäköisesti pelkkää toiveajattelua, koska mikään ei reaalimaailmassa viittaa siihen. Hotellien käyttöaste ei viime aikoina ole osoittanut kertaakaan, että maahan tarvittaisiin lisää hotellihuoneita.

Tämä hotellihuoneiden rakentamiskiihko perustuu vuoden 2016 suunnitelmaan, jonka mukaan Kuubassa pitäisi olla vuonna 2030 yli 100 000 hotellihuonetta (nyt noin 79 000). Se lienee perustunut ainakin osittain uskoon yhdysvaltalaisturistien paluusta Kuubaan presidentti Barack Obaman poliittisen liennytyspolitiikan vuoksi.

Donald Trump lopetti tylysti nuo toiveet, mutta se ei näytä mitenkään vaikuttaneen rakentamiseen. Trumpin toimista huolimatta matkailuministeriö ilmoitti muutama vuosi sitten 216 uuden hotellin rakentamisesta vuosina 2018-2030.

Alan asiantuntijat eivät ole arvostelleet vain hotellien liikarakentamista, vaan myös Kuuban matkailumallia. Se panostaa yhä ennen kaikkea aurinkoon ja rantoihin, vaikkei se enää ole muotia kaikkialla. Sivuosaan näyttää jääneen oman kuubalaisen turismituotteen kehittäminen.

Turismin kasvua haittaa suuresti myös Kuuban teiden ja muun infrastruktuurin surkea kunto, eivätkä pitkät sähkökatkotkaan varmasti matkailijoita ilahduta. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa turisti astuu ulos hotellistaan ja huomaa vain maan valtavat puutteet.

Gaesan ylivalta

Hotelleihin panostaminen johtuu suurelta osin myös suuresta yritysryppäästä nimeltä Grupo de Administración Empresarial, Gaesa. Se on Kuuban asevoimien omistama yli puolen sadan yrityksen yhtiö ja sen yritysten joukossa ovat myös tärkeimmät osat matkailusta.

Gaesa pyörittää valuuttatulojaan muusta taloudesta riippumattomana. Se ei tee tiliä tekemisistään tai tileistään ainakaan matkailuministeriölle tai parlamentille. Voi olla, että tilitys menee vain maan todelliselle vallanpitäjälle kommunistisen puolueen politbyroolle, jossa kenraaleilla on kolme paikkaa neljästätoista.

Kuitenkin Gaesa valvoo huomattavaa osaa hotelleista ja matkailun tuottamista tuloista. Niinpä sen vaikutusvalta Kuuban taloudessa on valtava, ehkä jopa 50 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Kuubalainen ekonomisti Mauricio de Miranda Parrondo tiivisti eräässä äskeisessä artikkelissaan hyvin maan talousongelmien ytimen. Hänen mukaansa hallitus pitää itsepintaisesti kiinni talouden keskitetystä hallinnosta. Näin tehdään, vaikkei se edistä talouden kehittämistä, vaan jarruttaa sitä. Se vain varmistaa alikehittyneisyyden jatkumisen, väestön elinolojen kurjistumisen ja jo nyt yli äyräiden paisuneen maastamuuton lisääntymisen.

Teksti: Antti Halinen